Kauneudenhoitoala

Kosmetologi ja omavalvonta — mitä laki oikeasti vaatii

Kosmetologi ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö perushoitojen osalta — mutta se ei tarkoita, että laki ei koskisi lainkaan. Tilanne riippuu siitä, mitä hoitoja teet.

Lähtökohta: kosmetologi ei ole sote-ammattihenkilö

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) ei sisällä kosmetologia rekisteröitynä ammattinimikkeenä. Tämä tarkoittaa, että perushoitoja tekevällä kosmetologilla ei ole lakisääteistä omavalvontavelvoitetta sote-lainsäädännön nojalla.

Perushoitoihin kuuluvat esimerkiksi kasvohoidot, vahan käyttö, manikyyri, pedikyyri ja tavanomaiset ihonhoitohoidot.

Mitä lakeja kuitenkin sovelletaan

Vaikka sote-laki ei koske, muut lait asettavat vaatimuksia:

Missä kohtaa tilanne muuttuu

Laki esteettisistä hoitotoimenpiteistä muuttaa asetelmaa merkittävästi, kun kyse on tietyistä toimenpiteistä.

Toimenpiteet joihin sovelletaan erillisiä rajoituksia

Jos kosmetologi tekee näitä toimenpiteitä, hänellä täytyy olla asianmukainen koulutus ja oikeus niiden suorittamiseen — ja omavalvontavelvoite syntyy sen kautta.

Miksi omavalvontarakenne kannattaa silti

Vaikka velvoite ei ole lakisääteinen perushoitojen osalta, selkeä rakenne on ammatillisesti järkevä valinta. Se osoittaa asiakkaille, että toiminta on harkittua — ja se suojaa myös toimijaa itsensä.

Kosmetologi, jolla on kirjallinen kuvaus hygieniakäytännöistä, riskienhallinnasta ja poikkeamien käsittelystä, erottuu ammattimaisena toimijana. Laki ei sitä vaadi — mutta asiakkaat ja kilpailuasema kyllä.

Huomio: Lainsäädäntö kauneudenhoitoalalla elää. Jos teet tai suunnittelet tekeväsi hoitoja, jotka voivat kuulua esteettisten hoitotoimenpiteiden lain piiriin, tarkista tilanne Luovan ajankohtaisista ohjeistuksista tai alan liitolta.

Lue ammattiasemasta → ← Kaikki artikkelit