Omavalvontavelvoite ei seuraa koulutuksesta vaan rekisteröinnistä. Kahden tunnin kurssi ja kahden vuoden koulutus voivat olla täysin eri asemassa lain edessä.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittelee, ketkä ovat rekisteröityjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Rekisteröinti jakautuu kahteen ryhmään: laillistettuihin ja nimikesuojattuihin.
Kun toimit yksityisenä palveluntuottajana ja olet rekisteröity ammattihenkilö, omavalvontavelvoite seuraa siitä automaattisesti — ei erikseen hakemalla eikä vapaaehtoisena valintana.
Molemmissa ryhmissä omavalvontavelvoite on sama — rekisteröityminen Lupa- ja valvontaviraston Soteri-rekisteriin on se tekijä, joka velvoitteen laukaisee.
Laillistettu ammattihenkilö voi harjoittaa ammattiaan vain nimikesuojan ja laillistuksen nojalla. Nimikesuojattu tarkoittaa, että ammattinimikettä saa käyttää vain koulutuksen saanut rekisteröity henkilö — mutta samoja hoitoja voi periaatteessa tehdä myös ilman rekisteröintiä, joskin ilman suojattua nimikettä.
Tämä on käytännössä merkittävä ero: henkilö, joka kutsuu itseään "koulutetuksi hierojaksi", on automaattisesti terveydenhuollon ammattihenkilö ja velvoitteen piirissä. Henkilö, joka tekee hierontaa ilman tuota nimikettä, ei ole sote-lain piirissä samalla tavalla.
Nämä ammattiryhmät voivat silti hyötyä selkeästä omavalvontarakenteesta — mutta heillä ei ole lakisääteistä velvoitetta sote-lainsäädännön nojalla. Muut lait, kuten terveydensuojelulaki tai kuluttajansuojalaki, voivat asettaa omia vaatimuksiaan.
Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämä Soteri-rekisteri on julkinen. Sieltä voi tarkistaa, onko tietty henkilö rekisteröity terveydenhuollon ammattihenkilö — ja missä kategoriassa. Tämä on hyödyllinen työkalu myös asiakkaille, jotka haluavat varmistaa palveluntuottajansa aseman.
Jos olet epävarma omasta ammattiasemastasi, tarkista se Soteri-rekisteristä tai Luovalta. Asema ratkaisee sen, mitä sinulta vaaditaan — ja se on syytä tietää varmasti.